Mihin katosi Nipa Tran?

Nghi Trania, eli tuttavallisemmin Nipa Trania ei ole suomalaisilla pikajuoksuareenoilla nähty kesän 2001 jälkeen. Vietnamilaissyntyinen pikakiitäjä ei kuitenkaan ole kadonnut maan päältä vaan asustelee tällä hetkellä Suomen rajojen ulkopuolella.

-Lähdin Suomesta 13. tammikuuta 2002. Valmistuin lukiosta ja halusin kokea jotain uutta ja muutenkin nähdä maailmaa. Sain työtarjouksen Saksasta, Tran kertoo.

Hän vastasi tarjoukseen myöntävästi. Hän työskentelee nykyään Neuss-nimisessä kaupungissa Düsseldorfin läheisyydessä sijaitsevassa Callshop-Companyssä Technical Managerina, eli hän tekee järjestelytöitä muille työntekijöille. Samassa tehtävässä hän on työskennellyt alusta lähtien.

Nipa on startannut kohti uusia haasteita

-Aluksi en puhunut saksaa ollenkaan, mutta vuoden jälkeen hallitsin kielen jo aika mukavasti. Alussa oli jonkin verran kieliongelmia, mutta englannilla loppujen lopuksi pärjäsin, Tran muistelee.

-Jos haluaa kokea jotain uutta, suosittelen ratkaisuani lämpimästi muillekin. Kouluenglannilla tulee toimeen vieraassa maassa, Tran kannustaa.

-Kulttuuri on aikalailla samanlaista mitä Suomessa, täällä ollaan hieman avoimempia. Ulkomaalaisia on sen verran paljon, ettei sitä edes huomaa normaaleissa päivän rutiineissa, Tran kertoo.

-Nghi ja Nipa eivät oikein taipuneet saksalaisten suuhun, joten vaihdoin nimeni. Tällä hetkellä olen Nick Tran, Nipa toteaa.

Uuteen kulttuuriin, maahan ja kieleen sopeutuminen ei ollut Tranille uutta. Hän muutti perheineen Suomeen Vietnamista 10-vuotiaana. Perheeseen kuuluivat Nipan vanhempien lisäksi kaksi pikkusiskoa ja yksi pikkuveli.

Nipa Tranin urheilu-uran ensiaskeleet otettiin telinevoimistelun parissa vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Kolme vuotta myöhemmin, vuosien 1992 ja 1993 vaihteessa laji vaihtui yleisurheiluksi. Lähes koko uran ajan, vuoden 1993 alusta vuoden 2001 loppuun Nipan valmentajana toimi Raimo Valme.

Pöyhösen ja Hartosen voittaja

-Onhan niitä uran huippuhetkiä vaikka kuinka paljon. 22-vuotiaiden SM-hallikulta Turussa 200 metrillä vuonna 1998 on jäänyt mieleen. Se oli ensimmäinen Suomen mestaruuteni, Tran muistelee.

-Samana kesänä tuli Pohjoismaiden alle 20-vuotiaiden mestaruus 100 metrillä Tanskan Odensessa. Paras muisto on kuitenkin voitto Markus Pöyhösestä, Kim Melleristä, Teemu Tapperista ja Tommi Hartosesta alle 22-vuotiaiden SM-kisoissa Raahessa vuonna 1999, Tran toteaa.

Kesältä 1999 ovat peräisin Nipa Tranin ennätyksetkin. 100 metriä kulki tuolloin 10,61 ja 200 metriä 21,50. Aiemmin, hallikaudella hän oli kellottanut uransa toistaiseksi parhaan 60-metrisen, 6,82.

60 metrillä Nipa Tran ei ole Suomessa osunut kultasuoneen. Palkintokaapissa on kolme perättäistä 22-vuotiaiden SM-hopeaa vuosilta 1998-2000. 100 metrillä tuo Raahesta saalistettu 22-vuotiaiden SM-kulta on miehen ainut SM-mitali.

200 metrillä Tran on pokannut Turun mestaruuden lisäksi ulkona hopeaa Jyväskylästä 1998 ja Raahesta 1999. Lisäksi hän voitti kultaa 22-vuotiaiden halli-SM-kilpailuissa vuonna 1999 Tampereella ja vuonna 2000 Jyväskylässä edelleen voimassa olevilla ennätyksillään, 21,69 pitkällä ja 21,70 lyhyellä radalla.

Nghi Tran on viimeksi edustanut Turun Urheiluliittoa, tunnettua viestiseuraa. Miehen palkintokaapista löytyykin melkoinen kasa kapula kädessä hankittua arvometalia.

-En ajatellut viestejä ollenkaan harjoituskaudella, onhan kysymys yksilölajista. Mutta kun SM-viestit alkoivat lähestyä, kaikki alkoivat keskittyä niihin, Tran muistelee.

Turun Urheiluliiton viestijoukkueet ovat tottuneet menestymään

Paikka Turun Urheiluliiton viestijoukkueessa ei irronnut koskaan ilmaiseksi ja vanhoilla meriiteillä. Viestijoukkuetta varten järjestettiin karsinnat, neljän nopeinta miestä pääsi ykkösjoukkueeseen, neljä seuraavaa kakkosjoukkueeseen ja niin edelleen.

-Viikko, puolitoista ennen viestejä alettiin hioa vaihtoja. Kokeneena viestinjuoksijana ei niihin tarvinnut enää niin paljon keskittyä, olihan joukkueemme yleensä kokonaisuudessaan maajoukkuetasoa, Tran kertoo.

Turun Urheiluliiton ykkösjoukkueesta putoaminen ei tosiaan ollut mikään häpeä. Mustassa paidassa kapulaa kiidättämään ovat viime vuosina tarjoutuneet Nipan lisäksi Janne Hautaniemi, Kari Louramo, Topi Valtanen, Ville Laine, Tero Virjonen, Aleksi Sillanpää, Matti Niemi, Tomas Johansson...

Urheilu-ura tauolla

Nipalle on käynyt Saksassa kuten monelle muullekin opiskelujen päättymisen jälkeen. Oikean työuran luominen on vienyt aikaa ja energiaa, ja urheileminen on saanut väistyä taka-alalle.

-Tammikuun 2002 jälkeen en ole harjoitellut säännöllisesti. Työni vie paljon aikaa, ja tahdon yleensä vain levätä kun tulen kotiin. Huhtikuusta 2002 alkaen pääsin kolmeksi kuukaudeksi harjoittelemaan kunnolla, mutta sekin jäi silloin siihen, Tran kertoo.

-Harjoitteluun olisi samanlaiset, hieman paremmatkin olosuhteet kuin Turussa. Hallissa on neliratainen 200 metrin rata, ja lisäksi sadan metrin juoksusuora. Halliin pääsisi joka päivä kello 7-21, ja hallin vieressä on kenttä, Tran jatkaa.

Lisäksi ilmasto Saksassa on huomattavasti suotuisampi pikajuoksun harrastamiseen kuin Suomessa. Talvi on leudompi ja lyhyempi. Esimerkiksi kun Suomessa värjöteltiin vapun tienoilla parin plusasteen lämpötilassa, Saksassa paistateltiin päivää noin 20 asteessa.

-Olen ajatellut jäädä pysyvästi tänne Saksaan, enkä ainakaan näillä näkymin ole lähdössä katsastamaan muita seutuja. Jos jonnekin lähden niin takaisin Vietnamiin, Nipa suunnittelee.

-Olen hieman ajatellut matkustavani noitten kahden maan väliä tulevaisuudessa, jos kaikki menee hyvin. Esimerkiksi kolme kuukautta kerrallaan Saksassa ja Vietnamissa, Tran kertoo.

-Nyt olen rauhassa täällä ja aloitan harjoittelun uudestaan, jos aikaa löytyy jostain, Nipa jatkaa.

Kokonaan Nipa ei ole unohtanut Suomeakaan. Miten hän voisikaan, reilun 15 vuoden aikana ehti kertyä paljon ystäviä ja tuttuja. Sähköpostin, irkin ja ICQ:n välityksellä yhteydenpito onnistuu suhteellisen kivuttomasti.

-Suomessa olen käynyt viimeksi marraskuussa, olin viikon verran Turussa. Kävin tervehtimässä tuttuja ja kävin kolme kertaa treenaamassakin, Tran hymyilee.

-Kyllä urheilu on aina mielessä, sen aika tulee sitten kun osaan järjestellä työajat paremmin. Tällä hetkellä en vain oikein ehdi harjoittelemaan. Kyllä mä tulen takaisin radalle vielä. I´ll be back!

Kimmo Mäkeläinen, 30.05.-03