Jimisola Laursen jahtaa Pohjoismaiden ennätystä

Raamikas ja jykevärakenteinen Jimisola Laursen on ollut viime vuosina Ruotsi-otteluissa suomalaisille varttimailereille ylipääsemätön este. Laursenin vauhti alkaa vähitellen kestää myös kansainvälisen vertailun.

Vuoden 2002 halli-EM-kilpailuissa Itävallan Wienissä hän saavutti hopeisen mitalin, ja vuoden 2001 MM-kisojen alkuerissä Edmontonissa Kanadassa hän kellotti 400 metrin Ruotsin ennätyksen 45,54.

-Paras saavutukseni toistaiseksi on tuo aikani, 45,59 hallissa, ja mitali, jonka se toi mukanaan. Mutta yleisurheilu on ulkourheilulaji, joten ulkoratojen Ruotsin ennätykseni ja MM-kisojen välieräpaikan arvostan vähintään yhtä korkealle, Jimisola Laursen kertoo.

-Lisäksi voitin Suomi-Ruotsi-maaottelussa ratakierroksen viisi kertaa peräkkäin ennen viime syksyä, jolloin jouduin jättämään kilpailun väliin loukkaantumisen takia. En ole KOSKAAN hävinnyt Suomi-ottelussa, Jimisola painottaa.

Pari vuotta sitten saimme lukea eräiden ruotsalaisurheilijoiden vähätteleviä lausuntoja Suomi-Ruotsi-maaottelun tilasta ja tulevaisuudesta. Jimisola Laursen ei selvästikään kuulu näiden urheilijoiden joukkoon. Hänelle Suomen kaataminen kauden päätteeksi on tärkeä asia.

-Se on monien tunteiden kilpailu, sitä voi kutsua viha-rakkaus-suhteeksi. Ja siinä pitää voittaa, Jimisola toteaa.

Kesällä alle Kukkoahon ennätyksen

Jimisola Laursen avasi kesän 2003 kilpailumielessä puolittain vahingossa. Hän saapui Malmön kentälle 25. toukokuuta tarkoituksenaan tehdä nopeusharjoitus kello 11-13. Samanaikaisesti kentällä järjestettiin nuorisokansalliset kilpailut, ja Laursen sai kuulla, että ohjelmassa olisi myös 100 metrin juoksu. Ilman lämpötila oli parinkymmenen asteen luokkaa, ja tuuliolosuhteet olivat siedettävät. Lähtöharjoituksen päätteeksi Laursen päätti testata nopeuttaa 100 metrin matkalla.

Kolmen seurakaverinsa kirittämänä Laursen kellotti ajan 10,94 tuulimittarin näyttäessä 0,6 sekuntimetrin vastatuulta. Kesken kovan harjoitusjakson aika oli kuitenkin lupauksia antava - vuonna 2001 juostu 10,73 olisi aika siirtää historiaan kesällä.

Jimisola Laursen avasi kautensa Lappeenrannassa

Lisää todisteita hyvällä tasolla olevasta maksiminopeudesta saatiin kesäkuun puolessa välissä Vellingessä, kun Laursen kellotti satasen 1,4 sekuntimetrin vastatuuleen 10,91 ja 200 metriä metrin vastaiseen 21,21. Viime kesän parhaat tulokset kyseisillä matkoilla olivat 11,05 ja 21,10.

Heinäkuun 13. päivänä Laursen juoksi 100 metriä Helsingborgissa, ja juoksikin kovaa. Lenny Martinezin kirittämänä ja 3,5 metrin myötätuulen tukemana kellot pysähtyivät huippuaikaan 10,54.

Kauden ensimmäisen ratakierroksensa Laursen juoksi Euroopan cupin ykkösdivisionan kilpailussa Lappeenrannassa. Aika oli suhmuraisessa kelissä 46,18.

-Se oli hyvä aloitus kaudelle. Itse asiassa se on kaikkien aikojen paras avaukseni, ja olosuhteet olivat kurjat - kylmää ja sateista, Laursen toteaa.

Lappeenrannan kylmät olosuhteet toivat mukanaan flunssan, minkä takia Laursen joutui jättämään Kultaisen liigan osakilpailun Oslon Bislettillä väliin. Kausi jatkui kuitenkin jo 5. heinäkuuta Unkarissa Debrecenissä. Kauden paras parani aikaan 46,15, vaikka olosuhteet eivät tuossakaan kilpailussa mairitelleet.

Viikkoa Helsingborgin satasen jälkeen Laursen juoksi 400 metrin kilpailun Madridissa Espanjassa. Laursen joutui kovassa seurassa B-erään, seuranaan USA:n Leonard Byrd. Laursen juoksi kauden parhaansa, ja uransa kolmanneksi parhaan ajan 45,67, mikä riitti erässä kolmanteen sijaan.

Millaiset ovat sitten tavoitteet kuluvan kauden suhteen?

-Ruotsin ennätys. Välieräpaikka tai parempi MM-kisoissa. Mieluiten varmistaa paikka olympialaisiin, Laursen luettelee.

Pohjoismaiden ennätys on toistaiseksi Islannin Oddur Sigurdssonin nimissä (45,36). Myös Suomen ennätys on parempi kuin Jimisolan Ruotsin ennätys: Markku Kukkoahon 45,49. Missä vaiheessa Ruotsin ennätys on parempi kuin Suomen ennätys?

-Tänä kesänä, Laursen toteaa varmana.

400 metriä on pikamatka

Ruotsalaisen, vaikkakin nigerialaiset sukujuuret omaavan varttimailerin saalistaessa EM-mitaleita ja puhuessa 45,5-alittavista ajoista suomalaisten virkaveljien taistellessa 47 sekunnin rajapyykkiä vastaan herää väkisinkin kiinnostus miehen harjoittelua kohtaan. Sieltä ei kuitenkaan löydy mitään maailmaa mullistavaa.

-Valmentajani ja minun filosofiani on, että 400 metriä vaatii hyvää maksiminopeutta, onhan kyse pikamatkasta. Hyvä aika 200 metrillä on välttämättömyys menestymiseen ratakierroksella, Laursen painottaa.

-Harjoituksissa käyttämäni vetomatkat vaihtelevat 30 metristä 550 metriin saakka, vähän riippuen siitä mitä harjoitteella ajataan takaa. Yhteenvetona voisi sanoa, että keskitymme syksyllä nopeuden hankkimiseen ja maitohappovetoihin keväällä hallikauden jälkeen, Laursen valottaa harjoitteluaan.

Jimisola Laursen on lihaksikas ratakierroksen juoksijaksi. Kuinka paljon hän touhuaa punttisalilla?

Uudet ennätyslukemat siintävät Laursenin mielessä

-Olen tehnyt enemmän voimaharjoittelua aikaisempina vuosina. Nyt olemme pitkälti luopuneet maksimivoiman tekemisestä ja keskittyneet nopeusvoimaharjoitteluun, Jimisola kertoo.

-Harjoituskauden aikana harjoittelen noin kuutena päivänä viikossa. Tiettyinä päivinä teen kaksi harjoitusta. Kun kilpailukausi on käynnissä harjoittelun rytmitys vaihtelee reippaasti, sen mukaan montako kilpailua viikossa on ja olenko jo aloittanut herkistelyn, Laursen kertoo.

-Kuin sääntönä olen tavannut levätä päivän ennen ja jälkeen kilpailun, ja lisäksi levätä "tarpeen mukaan", hän jatkaa.

Kausi on lähtenyt siis Laursenin osalta mukavasti liikkeelle. Edellytykset tälle on luotu suhteellisen onnistuneen talven aikana.

-Harjoituskausi meni suurimmalta osin suunnitelmien mukaisesti. Kevätharjoitteluun tuli katkos kun sain revähdyksen viikkoa ennen halli-MM-kilpailuja. Vei 5-6 viikkoa ennen kuin pystyin jälleen juoksemaan täysillä, mutta siitä asti kaikki on mennyt hyvin. Huhti-toukokuun vaihteessa sairastuin, mutta sillehän ei itse voinut mitään, Laursen kertaa harjoituskauttaan.

Laursenin hyvää kehitystä on auttanut pahoilta loukkaantumisilta välttyminen.

-Ensimmäisen todellisen vaivan sain viime syksynä, kun minulla oli ongelmia iskias-hermon kanssa. Se oli hieman vaikeampaa hoitaa ja välttää. Se tuli hieman huomaamatta, kun taas revähdykset, rasitusmurtumat tai vastaavat ovat suoraan seurausta harjoittelusta tai kilpailusta, niihin on helpompi vaikuttaa, Laursen toteaa.

-Jälkeenpäin ajatellen, minulla on ollut ongelmia polvilumpion patellajänteen kanssa viimeiset 4-5 vuotta...

Malmössä olosuhteet kohdallaan

Jimisola Laursen asuu eteläisessä Ruotsissa Malmön kaupungissa. Seuratasolla hän edustaa Malmö Allmänna Idrottsförening -seuraa. Millainen paikka Malmö on pikajuoksijan näkökulmasta?

-Hyvä. Meillä on täällä sisähalli, ulkokenttä ja puisto, jossa on soratiet. Hallissa on kaikkea mitä voi toivoa: kiertävien juoksuratojen lisäksi pitkä suora, punttisali, laatikoita...

-Sitäpaitsi managerini, seurani ja hierojani ovat täällä, Laursen jatkaa.

-Ainut varjopuoli on, että paikallinen jalkapallojoukkue Malmö FF kuvittelee, että kaikki pyörii sen ympärillä. Välillä on vaikea päästä harjoittelemaan heidän otteluidensa yhteydessä, Laursen huomauttaa.

Laursen on tällä hetkellä täysipäiväinen urheilija. Hän sai valmiiksi tietojenkäsittelyn korkeakouluopintonsa Lundin yliopistossa ja päätti keskittyä pelkästään juoksemiseen.

Kimmo Mäkeläinen, 07.08.-03