Varaslahto.net:in henkilökunnan pyynnöstä kotimaisten pikajuoksuhahmojen lisäksi myös meikäläisen kaltaiselta
maallikkosaarnaajalta on pyydetty vuodattamaan muutama bitti tämän maanmainion sivuston lukijoiden hämmästykseksi. Haaste on
heitetty ja nyt siihen yritetään myös vastata, joten tästä lähtee maaliskuun "juoksijan testamentti". Yrittäkää ymmärtää.. ;)
Omat hallikauden tulokseni jokainen voi lukea muualta, joten mitään tulosliuskaa en ala tähän kopioimaan. Lähdöstä maaliin
käytetyn ryömimisen aikaa voi jokainen arvioida omien kukkakuvioisten pullonpohjiensa läpi.
Jokunen harrastaja saattaa tietää, että olen jo tovin ollut valtion "leveällä" leivällä. En kuitenkaan vankilassa, vaan
pikemminkin vankilan alihankkijana. Eli kyttänä. Viime kesään asti tein lähinnä vuorohommia (ilta-aamu-yö), kunnes pääsin
sandaaliosastolle, elikkäs rikospoliisiin. Sittemmin olen säännöllisen unirytmin tuoman luksuselämän siivittämänä pystynyt
lisäämään viikoittaisen harjoitusmääräni viime kevään 3-5:stä jopa kahdeksaan.
Jonkinasteisia tuloksia odotimme jo hallikaudelle, mutta hegemoniallisista Satakunnan pm-halleista alkanut mysteerinen
räkäflunssa pisti lepoa turhan huonoon kohtaan. Hallikauteni antiin olen tässä valossa erittäinkin tyytyväinen. Nelosenkin
taso osoittaa nyt myös tuloslistoilla nousun merkkejä. Odotankin mielenkiinnolla kotikentän MM-kisoja, jolloin uskallan
väittää Suomen viestikvartetin tavoittelevan 3.00 - 3.03 aikaa.
Aituriporukan kohiseva nousu ja "Abdun" ilmestyminen kilpakentille on tuonut hyvän lisäkipinän myös meidän sileän
erikoismiesten touhuiluun. Sukupolvenvaihdos on nyt selkeä tosiasia (voin sanoa tämän syvällä rintaäänellä Kuortaneen
SM-finaalin vanhimpana), ja meidän täytyy ottaa meille kuuluva vastuu Suomen ratakierroksen kehityksestä.
Meidän täytyy kehittyä ja nostaa lajimme taso sille kuuluvalle paikalle. Meidän täytyy piestä ruattalaiset maaottelussa
Stadionin hornankattilassa. Meidän täytyy juosta kunniakierros Stadikalla ilman paitaa. Meidän täytyy... No, ehkäpä tuo
riittää aluksi.
Hallikausi on nyt siis omalta osaltani ohitse. Katson vielä, mihin pystyvät nuoret herrat Jussi "TJ 0" Heikkilä ja Antti
Toivonen nuorison ässämmissä, ja tietenkin "Pöyhiksen" finaali MM-halleissa on kiinnostava paikka. Sitten onkin aika suunnata
katse kohti kesän kovia koitoksia ja keitoksia.
Omassa kevään harjoittelussani aion paneutua yhä syvemmälle ensimmäiseen liikuttajaan, pääkoppaani. Taaksepäin
katsellessani huomaan, että kaikki suuremmat kehitysaskeleet juoksijan historiassani ovat olleet seurausta "suurista
oivalluksista". Nämä oivallukset ovat sikäli ongelmallisia, että urheilijan on tajuttava ja löydettävä ne itse.
Valmentaja/guru/rabbi voi ainoastaan näyttää suunnan (kuten fyysisessäkin valmentautumisessa), mutta urheilijan itsensä on
mentävä perille. Kukaan ei liikuta jalkojasi kuin sinä itse.
Itsetutkiskelua ja kehittävää kevättä varaslahdon kansalle toivottelee
Mikko Karppi, 24.02.-03
